Siggen sisarukset
Alva, Noanarkin Galera Barbara, omistaja Heidi Nyman >> Alvan Kuvat >>
Alva voi hyvin, hieman mietteliäs kuin juoksut taas alkoivat. Taippari treenit jatkuvat, ollaan nyt oltu pari kertaa mukana UMN kautta muodostuneessa porukassa, joka treenaa Vantaalla. Muut nuoria, 1v iässä olevia koiria. Porukka treenit meille on kuitenkin se tärkein, kun malttia tarvitaan. Dummyt/dummyrepun kun näkee, niin kierrokset yltyy. Tällöin korvat menee osin lukkoon ja perustottelevaisuuskin huononee. Vaihtoja hakuruudussa tapahtuu, se pitäisi saada karsittua pois, muut osiot menee sitten melko mukavasti. Riistaintoa toki sitten pitää parannettava ensi kauteen.
Näyttelyitä ei nyt ole ollut. Mietin. Kehittynyt Alva ulkoisesti taas jonkin verran on, joten katsotaan sitten joitain ryhmänäyttelyitä kevällä.
Dio, Noanarkin Grison Cuja, omistaja Saara Paunila >> Dion Kuvat >>
Nykyisin Dio siis asustaa Valkeakoskella Tampereen kupeessa omakotitalossa. Omalla aidatulla tontilla saa kaahata oman mielen mukaan ja täysin hännänheilutuksin tuntitolkulla joka päivä. Kotia jakaa sekarotuinen "tyttöystävä" Rosi, joka naismaiseen tyyliin pitää Diolle jöötä, jos meno välillä yltyy Diomaisesti liian riehakkaaksi.
Dio rakastaa uintia ja kesällä lumpeet saivat kyytiä lähijärven rannalla. Pihamaalla suosikkiharrastuksiin emännän & isännän harmiksi kuuluu kaivaminen (oli se sitten kukkapenkissä, juuri kasvamaan saadulla nurmikkopläntillä tai kuistin tukipilarin alla). . Juuri laskeutunut lumipeite on ollut hyvin Dion mieleen, sitä kun voi syödä, siinä voi kiereskellä tai lumipalloja on aina hauskaa ottaa kiinni.
Energiaa pojalla riittää, välillä liikaakin. Vaikka perusjutut ovat muistissa, niin keskittymiskyvyn vähäisyys tekee tottelemisesta hieman hankalaa. Lieneekö koirilla ADHD:tä? Jos ilmenee, niin meidän poika on sitten ihan oppikirjatapaus! Metsäreissuille ei oikein remonttikiireitä ole ehditty syksyllä, mutta ainakin ulkoiluaikaa on koirilla mielinmäärin. Fiksu Dio kyllä on, kunhan vain hetken kykenisi miettimään, että mitäs tässä tehdäänkään.
Terveenä on pysytty kaikki nämä kolme vuotta ja persoonana Diohan on ihan vallattoman ihana. Sosiaalinen kuin mikä, läheisyydenkaipuinen ja aina leikkimielellä. Pienoisena takapakkina on tullut Rosilta omaksuttu vahtikoiramaisuus eli kukaan nelijalkainen tapaus ei pääse meidän talon ohi kulkemaan ilman kovaäänistä haukkukonserttia. Onhan se hyvä, että miehinen ääni on tallessa, mutta pienempikin kelpaisi - myös naapureille.
Kooltaan Dio on edelleen hoikka poika ja säkä on juuri sen 60 cm, todellinen pikkuveli Siggeen verrattuna. Ruoka maistuu hyvin, turkki kiiltää ja muutenkin hän tuntuu nauttivan elämästä kaikessa sen leppoisuudessaan. Pimeinä iltoina suosikkipaikka olohuoneessa on lämpimän takan edessä (luulisi noilla karvoilla tulevan kuuma).
Ellis, Noanarkin Gazella Dama, Omistaja kasvattaja Kaija Leinonen, Kennel Noanarkin >> Elliksen kuvat >>
Pessi, Noanarkin Goura Victoria, omistaja Marja Leinonen >> Pessin kuvat >>
Pessi harrastelee tällä hetkellä lähinnä kavereiden kanssa riehumista. Ensimmäisessä "oikeassa"näyttelyssä kävimme Hyvinkäällä, tuloksena EH. Pessi on kovin herkkä ja kiltti koira ja tuomarin kopelointi jännitti kovasti. No, kun useasti sattuu, niin tottuu, toivottavasti...Eli yritetään harrastella näyttelyitä enemmänkin. Pessi leikattiin keväällä eli enää juoksuja ja mielialan vaihteluita, elämä onkin vähän tasoittunut. Silva-kissa tuli meille keväällä ja Pessi seurailee Silvan tekemisiä tarkasti, välillä vähän huolestuneenakin, kun tietää että kohta komennetaan... Shasta-kissa nukkui pois 19-vuoden iässä viikko sitten. Tässä sitä ihmetellään näiden nuorten ja vallattomien menoa ja meininkiä.
Phyllis, Noanarkin Genetta Tigrina, omistaja Hanna Kankaanpää >> Phylliksen Kuvat >>
Phyllis-tyttö on voinut ihan hyvin ja on ehkä jonkin verran aikuistunutkin viimeisen vuoden kuluessa. Se on kuitenkin edelleen lempeä ja kiltti flatti, ja todella miellyttämisenhaluinen. Se suorastaan säteilee, kun saa kehuja ja kiitosta osakseen jostain asiasta. Tässä suhteessa esimerkiksi "isosisko" Inari on paljon coolimpi ja itsenäisempi kuin tunteellinen pikkusiskonsa. Hauskoja ja tervepäisiä koiria molemmat, vaikka erilaisia ovatkin. Ja trioa johtaa edelleen viisas Nora (Utulinnun Lempi), kahdeksan vee.
Sinna, Noanarkin Grus Canadensis, omistaja Jenni Nutikka >> Sinnan Kuvat >>
Sinna on edelleen tosi arka, pelkää kaikkia ja kaikkea. Toisaalta kuitenkin huimapää kiipeilemään jne. Sinnalla on ollut terveyden kanssa ongelmaa koko ikänsä, nyt erityisruokavaliolla pärjää kivasti. Sinna on sylikoira ja kävelee perässä koko ajan. Treenit on jääny ihan kokonaan, ei töiden, perheen ja kodin jälkeen löydy enää energiaa emännältä, tähän vielä yhdistettynä yrittäjämies ni mahdollisuudetkii on aika vähissä. Oon tosi surullinen tästä, mutta kivaa meillä kuitenki on metsälenkeillä ja muutenkn.